4. heinäkuuta 2017

Ostoksia Japanista osa 2

Jaoin Japanin ostospostaukset kahteen osaan, ettei kumpikaan paisuisi liian pitkäksi. Tämä postaus keskittyykin sitten vaateostoksiin ja asusteisiin edellisen painotuttua muihin juttuihin.

Uniqlo x 3


Japanilainen vaateketju Uniqlo myy perusvaatteita edulliseen hintaan. Anoppi tykkää ketjusta kovasti ja kyllä minäkin olen sieltä löytöjä tehnyt. Tykkään myös siitä, että vaihtuvien tuotteiden lisäksi Uniqlolla on perusjuttuja, joista vaihtuvat korkeintaan värit. Löysin mm. vuonna 2013 ostamani hupparin nyt vuonna 2017 erivärisenä ja mukaanhan se lähti.

Kävimme Uniqlossa jo Fukuokassa ollessamme, mutta myös Tokion Ginzassa ja Odaibassa. Fukuokassa minulla kävi sellainen kämmi, että suostuin asiakaspalvelijan vaatimuksesta menemään tax free -kassalle. Ostosten jälkeen anoppi valisti minua, etten saa ottaa kyseisiä ostoksia käyttöön ennen kuin saavumme Suomeen ja lisäksi minun pitää ennen paluulentoa käydä erityisellä tax free -tiskillä näyttämässä passiini niitattuja kuitteja ja kiinni teipattua ostoskassia. Sain tästä hyvän stressin aikaan itselleni, mutta onneksi ruljanssi hoitui helposti ja Naritassa työntekijää ei edes kiinnostanut kassini sisältö vaan hän yksinkertaisesti nyppäisi kuitit irti passistani. Ikävää kuitenkin oli tunkea iso pahvinen ostoskassi käsimatkatavaroihin. Pelkät vaatteet olisi pakannut huomattavasti helpommin.

Jatkossa en siis mene enää tax free -jonoihin vaan maksan kiltisti veroni kohdemaahan. Ehkä tax freessä säästää vähän rahaa, mutta mieluummin säästän aikaani, hermojani ja tilaa matkatavaroissa.



Kaksi ylintä kuvaa tuli napattua jo reissun aikana hotellissa ja päätyivät nyt tähän postaukseen, koska kyseiset vaatteet olivat pesussa juuri silloin, kun kuvasin muita.

Ensimmäisen kuvan ohut sininen neule oli miltei pakko-ostos. Minulla on vuodelta 2012 samanlainen musta ja se on palvellut hyvin (ja on edelleen ehjä). Nyt halusin värillisen version ja sininen iski omaan makuun parhaiten. Neule on siitä kätevä, että se suojaa hyvin auringolta, mutta on kuitenkin niin ohut, ettei siinä tule kuuma (paitsi jos on sellainen helle, että kaikki vaatteet ovat liikaa).

Samassa kuvassa näkyy myös vaaleanpunainen toppi, jossa on pitsiä kaula-aukossa. Samantyylisiä olen nähnyt useammissa vaatekaupoissa myös Suomessa, mutta nyt nämä murretut värit iskivät kovempaa kuin kotimaassa tarjolla olevat. Kuvan hame ei ole Japanista vaan itse tekemäni.

Toisessa kuvassa näkyvä Boo-paita on myös Uniqlosta. Tällä kertaa bongattiin sieltä kivoja printtipaitoja, joita sitten lähti mukaan sekä itselle että tuliaisiksi. M:kin hankki kaksi (Mario ja Darth Vader), mutta niitä ei taideta blogissa nähdä, kun hän tuskin haluaa, että hänen vaatteitaan kuvataan. Farkkulegginsit on joskus ikuisuus sitten ostettu Suomesta.

Ostin myös kolmannessa kuvassa näkyvät kotitohvelit. Edelliseltä reissulta lähtivät samanlaiset mukaan, mutta eri värissä. Ne alkoivat olla pohjistaan jo niin kuluneet, että lipsuivat kävellessä ja muutenkin menneet aika ikävän näköisiksi. Siispä uudet oli saatava suojaamaan aina palelevia varpaitani. Oletan näidenkin kestävän käytössä vähintään 3,5 vuotta.



Ensimmäisessä kuvassa näkyy nyt se alussa mainittu huppari. Minusta tuo murrettu vaaleanpunainen oli vain niin ihana sävy, että se piti saada. Valitettavasti Fukuokassa ja Ginzassa oli kuitenkin tarjolla vain kokoja S ja M, joten aloin epäillä hupparin jäävän haaveeksi. Onneksi M muisti Odaibassa ollessamme, että Diver City -ostoskeskuksessa on myös iso Uniqlo. Kävimme siellä katsossa tilannetta ja löytyihän sieltä sopivan kokoinen huppari, jee!

Saman kuvan olohousut ovat myös Uniqlosta peräisin. Sellaisetkin ostin vuonna 2013, mutta ne ovat jo valitettavasti hajonneet. En siis uskalla luottaa näiden kestävän yli kahta vuotta. Housut ovat kuitenkin niin mukavat päällä, että halusin uuden joka tapauksessa.

Toisen kuvan valkoiseen paitaan ihastuin jo Fukuokassa, mutta jonkin mielenhäiriön ja piheyden piikin takia jätin sen ostamatta. Ginzassa sitten päätin korjata tilanteen ja paita putosi ostoskoriin kuin huomaamatta. Se on nätti ja mukava päällä, joskin voisi olla muutaman sentin pidempi. Kuvan hame on peräisin Final Fantasy Type-0:n Queenin kesäkoulupuvun cosplay-asusta. Tykästyin siihen niin paljon, että olen alkanut käyttää sitä ihan arkivaatteena.

Sininen neule on jälleen käytössä kolmannessa kuvassa ja nyt sen seurana on vihreä toppi pitseineen. Toppi on samanlainen kuin aiemman kuvan vaaleanpunainen. Halusin yhden kumpaakin väriä. Lisäksi kuvassa on irtohihat, jotka ostin itse asiassa sadan jenin kaupasta. Niissä on kuulemma UV-suoja, mutta voi olla, että jäävät minulla silti enimmäkseen syyskäyttöön... tai mistä sitä tietää, miten kylmä kesä taas tulee. Saatan sittenkin tarvita niitä jo kesäkuukausina.


Vielä viimeisinä ostoksina Uniqlosta lähtivät mukaan ruututoppi (1. kuva) ja vaaleanpunainen urheiluhuppari (2. kuva). Toppi on ihanan rento ja tuntuu tosi hyvältä päällä. Sen voi lisäksi yhdistää tosi kivasti shortsien tai pitkän hameen kanssa, ehkä farkkujenkin? Pitänee testata.

Urheiluvaatteita pääsääntöisesti inhoan. Tekniset materiaalit eivät tunnu mielestäni kivoilta päällä ja vaatteet tuntuvat aina olevan mallia makkarankuori vaikka miten ison koon ottaisi. Huppari kuitenkin istui kivasti päälle eikä tunnu ihan kamalalta, joten ehkäpä sitä tulee lenkkeillessä jopa käytettyä.

Molempien kuvien shortsit ovat peräisin YesStyle -verkkokaupasta, josta löytyy mielestäni aivan ihania vaatteita. Sinisiä on tuunattu sen verran itse, että olen lisännyt lahkeisiin pitsiä. Punaiset sen sijaan ovat samanlaiset kuin ostettaessa. Omistan samat shortsit myös vaaleanpunaisina, mutta niitä olen tuunannut kaikista eniten.

Harajukun kaupoista


Harajukussa en ole käynyt aiemmilla reissuilla, joten tällä kertaa halusin nähdä sen. Ostoskatu, jolle päädyimme, yllätti pienuudellaan. Ikävämpi ylläri oli myös, että monet kaupat olivat kiinni, kun aamukympiltä sinne menimme eivätkä kaikki olleet avautuneet edes kahdeltatoista, kun sieltä poistuimme. Esimerkiksi Closet Child jäi tästä syystä kokonaan näkemättä. Tosin tuskinpa olisin raaskinut lolita-mekkoa ostaakaan... mutta olisihan se liike ollut silti kiva nähdä.



Löysin kuitenkin liikkeen, joka myi mm. feikkejä koulupukuja. Olen sen verran outo, että koko yläasteen ja lukion haaveilin siitä, että meillä Suomessakin olisi koulupuvut käytössä. Pidän niistä valtavan paljon. Voi tietysti olla, että inhoaisin niitä syvästi, jos meillä olisi sellaiset oikeasti ollut, mutta koskaan emme saa tietää.

Kaikkien hameiden vyötäröt olivat sen verran kapeita, ettei niitä minulle saanut sopimaan hyvällä tahdollakaan, mutta löysin kuitenkin kivan vaaleanpunaisen liivin. Ensimmäisessä kuvassa on sen alla myös valkoinen lyhythihainen kauluspaita, jonka ostin Uniqlosta. Sitä ei nyt valitettavasti tullut kuvattua erikseen.

Myös toisessa kuvassa näkyvä t-paita on peräisin Harajukusta. Liikkeen nimi ei jäänyt mieleen, mutta siellä oli paljon hauskoja vaatteita. Kiertelinkin siellä tosi pitkään, kun yritin päättää, mitä ostaisin. Yksi huppari jäikin sitten vähän kaivelemaan, kun sitä ei tullut napattua matkaan.

T-paidan mukana tuli sen alla pidettävä toppi, jossa on tylliä alareunassa, mutta paita toimii tarvittaessa hyvin myös ilman sitä. Testasin sitä viimeisenä reissupäivänä farkkujen kera ja silloin toppi röyhelöineen tuntui olevan vähän liikaa. Hameen kanssa kokonaisuus istuukin paremmin. Kuvan hame on peräisin H&M:stä.

Harajuku-päivän aamu tuntui sateiselta. Muut ostivat 1050 jenin sateenvarjot konbinista, kun lähdimme hotellilta, mutta minä kieltäydyin hankkimasta sellaista. Tarjolla oli vain mustia ja läpinäkyviä. Niin paljon kuin haluaisinkin läpinäkyvän sateenvarjon, ne olivat niin suuria, etteivät olisi mahtuneet sen enempää matkalaukkuun kuin käsimatkatavaroihinkaan. Siispä en ostanut sateenvarjoa.

Paitsi että ostin! Harajukussa tuli vastaan moniakin kauniita yksilöitä, mutta lopulta valitsin mustan vaaleanpunaisin koristuksin. Tämä varjo sisältää myös UV-suojan, joten sitä voi vaihtoehtoisesti käyttää päivänvarjonakin. Japanilaisnaiset suosivat muuten hyvin paljon päivänvarjoja, koska valtaosa ei halua ruskettua. Pitäisi varmaan opetella itse sama tapa, kun monesti on tullut kärähdettyä aurinkovoiteen käytöstä huolimatta.

Muita löytöjä


Miltei joka päivä tuli shoppailtua ainakin vähän. Osa ostoksista on ehkä jonkun mittapuulla ns. turhaa krääsää, mutta mielestäni tein myös hyödyllisiä ja käteviä löytöjä.


Heti ensimmäisenä päivänä bongasin Hakatan asemalta kaupan, jossa myytiin Rilakkuma-tavaraa. Haaveilen Rilakkuma-kotihousuista, mutta sellaisia ei sieltäkään löytynyt. Sen sijaan huomasin bussikorttitaskun, jollaista olen myös kaipaillut.

Tasku osoitti hyödyllisyytensä jo reissun aikana, kun sujautin Suicani (japanilainen älykortti, jolla voi maksaa julkisilla kulkemisesta sekä joissain kaupoissa) siihen. Ah, sitä autuutta, kun ei tarvinnut kaivaa korttia lompakosta joka kerta, kun sitä käytti. En suostu enää luopumaan taskustani! Nyt se huolehtiikin bussikortistani, mutta lähtee taatusti myös reissuille mukaan, jos on tiedossa matkakortin tai vastaavan hankkiminen.

Kawagoessa M shoppaili sen verran paljon karkkia ja löysimme myös muita tuliaisia, että pienten muovipussien kuljettelu alkoi jo ärsyttää. Ongelma ratkesi, kun bongasimme anopin kanssa laukkutarjouksen, jonka mukaan sai kaksi kassia yhden hinnalla. Valitsimme kumpikin mieleisen ja kas, pikkuostokset saatiin kulkemaan helposti takaisin hotellille. Kassi on sen verran suloinen, että sitä tulee varmasti käytettyä myöhemminkin.


Fukuokan Canal City -kauppakeskuksessa oli Totoro-kauppa, jossa oli tietenkin pakko käydä. Ostin sieltä mm. kirjepaperia, jonka jo esittelin edellisessä ostospostauksessa, mutta lisäksi myös kahdet sukat. Ne olivat vain uskomattoman söpöjä! Melkein olisi tehnyt mieli ostaa enemmänkin, mutta sukkalaatikkoni pursuaa jo valmiiksi.

Shoppailun ihana kamaluus


En ole oikeasti sitä tyyppiä, joka jaksaa loputtomasti koluta kauppoja. Jos joudun jostain syystä lähtemään koko päivän kestävälle shoppailureissulle, tuskastun yleensä huolella ja väsähdänkin. Silloin on syytä pitää vähintään kunnollinen ruokapaussi. Silti mieluummin jaan reissushoppailut useammalle päivälle lyhyisiin pätkiin, koska silloin pinna riittää paremmin.

Japanilaisista kaupoista on myös mainittava, että osa niistä koettelee sietokykyäni vielä pahemmin kuin suomalaiset kaupat (jotka nekin ovat joskus kuin helvetin esikartanoita yli-innokkaine asiakaspalvelijoineen). Osa kaupoista on todella ahtaita ja väkeä saattaa riittää tungokseen asti. Mukavasta tuotteiden selailusta ei voi puhuakaan, kun joka puolella on hässäkkää ja tuntee olevansa koko ajan jonkun tiellä.

Toinen juttu on meteli. Kyllähän suomalaisissa kaupoissakin saattaa soida taustamusiikkia, mutta erityisesti Akiban liikkeet kunnostautuvat tärykalvojen piinaamisessa. Samassa liikkeessä saattaa pyöriä kolme tai neljäkin eri videota, jotka kaikki pauhaavat nupit kaakossa tai taustamusiikki vaihtelee osaston mukaan ja on niin kovalla, että seuralaisille täytyy huutaa kommenttinsa. Myyjien puheesta ei ole toivoakaan saada selvää ainakaan minun kuulollani ja japanin taidoillani, kun metakkaa on niin paljon. Sitä vain nyökyttelee, vastaa "hai" (kyllä) kaikkeen ja toivoo, ettei maksutapahtuma mene pahasti pieleen.

Vaateliikkeissä on usein onneksi rauhallisempaa, mutta nekin osaavat olla väsyttäviä. Esimerkiksi 12-kerroksinen Uniqlo on toisaalta aika mahtava juttu, toisaalta uuvuttava jo ajatuksena.

Millaisia kokemuksia sinulla on Japanissa shoppailusta vai odotatko vielä omiasi?

2 kommenttia:

  1. Ihania vaatteita :)

    Japani on kokematta joten ei minkäänlaisia. Mutta tosi hienoa, että löysit omankokoisia vaatteita. Olen jo hyväksynyt sen, että olen liian pitkä ja rintava shoppailemaan ulkomailla. Kengistä minun ja 41 koon jalkani on turha edes haaveilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on kieltämättä aina arvoitus, löytääkö ulkomailta sopivia vaatteita (okei, on se joskus ihan Suomen sisälläkin :D).

      Japanilaiset eivät ilmeisesti ole erityisen pienijalkaisia ja monet vielä suosivat hieman liian isoja kenkiä (koska ne saa tilanteessa kuin tilanteessa tarvittaessa nopeasti pois jalasta ja takaisin). Siinä mielessä sopivia kenkiä saattaisi Japanista löytyäkin. En ole tosin itse kokeillut etsiä, joten tämä tieto on kuultu tuttavilta, jotka ovat kenkäostoksilla käyneet.

      Poista