6. heinäkuuta 2017

Harry Potter -piknikillä Helsingissä

Maanantaina 26.6.2017 tuli 20 vuotta siitä, kun Harry Potter ja viisasten kivi julkaistiin. Tämän kunniaksi Vuotis järjesti Helsingissä Harry Potter -piknikmiitin, jonne tuli sitten lähdettyä parin kaverin kera.


Piknikille oli ilmoittautunut Facebookissa reilut 30 henkeä, mutta silmämääräisesti porukkaa tuntui olevan enemmänkin. Omien kavereiden lisäksi en tuntenut ketään eikä (taas kerran) rohkeus riittänyt tuntemattomille höpötelemiseen, mutta oikein rattoisa iltapäivä tuli joka tapauksessa Kaisaniemen puistossa vietettyä. Piknik oli myös siinä mielessä kiva, että nykyisin olen aika paljon omissa oloissani kotosalla. Tekee ihan hyvää välillä nähdä muitakin ihmisiä kuin M:aa ja käväistä muuallakin kuin ruokakaupassa. Pää tuulettuu niin sanotusti.


Piknikille piti luonnollisesti varustautua. Toinen kaveri toi meille viltin ja karkkia, toinen oli tehnyt salaatin ja leiponut donitseja (olivat muuten ihan älyttömän hyviä, kiitokset!). Minä toin pasteijoita ja askartelin Hunajaherttuan herkkulaatikon, johon tuli pähkinöitä, karkkia ja viinirypäleitä. Lisäksi haettiin vielä mansikoita ja juomista (rosé pommacia ja kirsikka-Pepsiä) kaupasta. Syömistä olikin lopulta niin paljon, ettei kaikki edes mennyt piknikin aikana vaan osa piti kuljettaa takaisin kotiin. Tosin ehkä se on parempikin, että syömistä on liikaa kuin liian vähän.



Piknikillä järjestettiin myös Viisasten kivi tietovisa, josta saimme huikeat 3/15 pistettä. Melkoinen saavutus meiltä Fletkumato-ryhmäläisiltä siis. Pääasiahan kuitenkin on, että on hauskaa eikä visan voittajalla ole merkitystä.

Paitsi, että jos joskus järjestetään Salaisuuksien kammio -piknik, luen kirjan etu- ja takaperin ja teen siitä vielä muistiinpanotkin. ;D 

Noh, meillä oli joka tapauksessa kolmistaan hyvinkin rattoisaa. Puhuttiin vähän Potterista ja paljon peleistä. Ennen piknikiä käväistiin pyörähtämässä Fantasiapeleistä, joista mukaani tarttui Once Upon A Time - Writer's Guide. Kyseinen kirja opettaa, miten samannimistä korttipeliä voi hyödyntää kirjoittamisen tukena. Itse asiassa olen toisinaan kyseisiä kortteja jo käyttänytkin, mutta silti on kiva lukea, miten pelin tekijä on asian ajatellut.

Piknikin jälkeen ei enää ehditty shoppailukierrokselle vaan käveltiin yhdessä asemalle. Toinen kaveri asuu Helsingissä, joten hän saattoi meidät kaksi muuta junaan. VR oli perinteiset parikymmentä minuuttia myöhässä (seistiin Pasilassa hyvä tovi), mutta onneksi matkassa oli hyvää seuraa, joten aika ei käynyt pitkäksi.



Piknikillä edustin tietenkin parasta tupaa eli korpinkynttä. Olen totaalisen rakastunut tuohon koulukaapuuni ja tupahuiviini, mutta niitä on harvoin mahdollista käyttää. Olisikin tosi kiva joskus saada asusta ihan kunnon kuvia näiden itse otettujen räpsäisyiden sijaan. Siis sellaisia, joissa olisi jollain tapaa myös velhomaailman tunnelma läsnä. Meillä kotona ei tuo tausta oikein istu... ja kolmijalan hankkimisesta huolimatta koen itse itseni kuvaamisen ehkä hitusen hankalaksi.

Summa summarum: oli tosi kiva päivä! Nyt en oikeastaan malta odottaa, että saan kuvitetun Azkabanin vangin käsiini ja pääsen lukemaan sitä.

2 kommenttia:

  1. Hauska kuulla picnic retkestäsi! Tein huvikseen Pottermoressa testin ja sain tulokseksi, että kuulun Korpinkynsiin. Ilmeisesti aika moni kuuluu sinne. Minulla on vielä kaksi Potteria lukematta. Olisin lainannut seuraavan lukemattoman kirjan, mutta kaikki kirjat oli kirjastosta lainassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Korpinkynsien määrä on tainnut tosiaan viime vuosina kasvaa. Sain saman tuloksen Pottermoren testistä ja ihan kiva niin, muuten olisin saattanut vaikka pettyä siihen. :D

      Toivottavasti saat ne pari viimeistä piakkoin kirjastosta lainaan. Taitavat olla melkoisen suosittuja edelleen. :)

      Poista