Lukupäiväkirja 7/2017: Punainen kuin veri

Salla Simukan Lumikki-trilogia on odottanut jo pitkään lukemista. Nyt vihdoin päätin korjata aukon sivistyksessä ja tarttua ensimmäiseen osaan, Punainen kuin veri.


Salla Simukka - Punainen kuin veri


Minulle oli syntynyt Lumikki-trilogiasta kuva, että kyseessä on nuorille suunnattu kirjasarja. Jostain olin mielessäni yhdistellyt siihen fantasiaelementtejä, mutta siitähän tarinassa ei ole kyse. Luultavasti olin vain kehitellyt vision omassa päässäni päähahmon nimen takia. Kyseessä on siis jännäri, jossa 17-vuotias Lumikki Andersson päätyy keskelle rikosdraamaa.

Vaikka kyseessä on nuorten kirja, se ei ole välttämättä mikään kevyt välipala. Tarina sisältää synkkiä elementtejä, kuten väkivaltaa, perhesalaisuuksia ja koulukiusaamista. Kaikki nämä kietoutuvat osaksi Lumikin tarinaa niin taidokkaasti, ettei lukija halua päästää kirjasta irti ollenkaan. Minäkin ahmin tämän muutamassa illassa, käytännössä luin kirjan loppupuoliskon yhden unettoman yön aikana.

Pidin erityisesti Lumikista, mutta myös muut hahmot olivat toimivia ja liikkuivat hyvin harmaan eri sävyjen asteikolla eivätkä siis sortuneet musta-valkoisuuteen. Lumikista viehätyin, koska hän ei ole mikään perinteinen tyttö, vaikka hänessä hiljainen ja rauhallinen puoli löytyykin. Hänellä on taitoja ja vahvuuksia, joita ei monella ole, vaikkakin osa niistä on kehittynyt valitettavien tapahtumien seurauksena. Kirja kuvastikin hyvin sitä, miten erinäiset tapahtumat muokkaavat meitä. Emme ole tänään samoja kuin eilen emmekä huomenna  samoja kuin tänään, jokainen pieni hetki jättää jälkensä ja opettaa jotain, muuttaa meitä.

Minulla ei ole aavistustakaan, mihin suuntaan tarina lähtee kahdessa seuraavassa kirjassa. Odotukset ovat kuitenkin nyt korkealla. Täytyy vain pitää jonkinlainen tauko, ennen kuin tartun niihin. Yökukkumiset eivät ole enää kovin terveellinen harrastus.


4 kommenttia

  1. Mä tykkäsin tästä myös (: Vaikka yleensä nuortenkirjat ei uppoa.

    VastaaPoista
  2. Jes, en ollut ainoa joka ajatteli, että tarinaan sisältyisi fantasiaa :D Hassua, miten hahmon nimi voi vaikuttaa niin paljon mielikuvaan mikä kirjasta syntyy. Tykkäsin kyllä sarjasta ilman fantasiaelementtejäkin, olisin voinut lukea enemmänkin Lumikin menosta. Simukka on hyvä kirjoittaja.

    Oletko muuten kuullut, että kirjasta on ilmeisesti tekeillä myös leffa Hollywoodin puolella? Aika yllättävä menekki ollut suomalaisella teoksella :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, pienillä jutuilla voi luoda tietynlaisia mielikuvia. :D Simukka tosiaan osaa homman ja tämä oli hyvä startti sarjalle. Täytyy ne kaksi muuta lukea vielä lähiaikoina.

      Itse asiassa juuri tuo elokuva oli yksi syy aktivoitua näiden lukemisessa. Haluan lukea kaikki, ennen kuin katson elokuvan. :D Mutta joo, tosi harvinaista, että suomalaisesta kirjasta puuhataan Hollywood-elokuvaa.

      Poista